Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi antaa sinulle valmiudet edistää pienempiä sekä suurempia energiansäästötoimia omassa taloyhtiössäsi.

Koulutuksessa opit perusasioita taloyhtiön energiatehokkuudesta, saat runsaasti käytännön vinkkejä ja kuulet kokemuksia energian säästämisestä. Maksuton kurssi tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla taloyhtiössä voi säästää sekä energiaa että rahaa. Teorian lisäksi tarjolla paljon käytännön tietoa.

Kolmen illan koulutuskokonaisuus pidetään tiistaisin 27.2., 12.3. ja 26.3. klo 17.30–19.00. Koulutus järjestetään webinaarina etäyhteyksiä hyödyntäen..

Lue lisää ja ilmoittaudu tämän linkin kautta.

Kaukolämpö, maalämpö, lämpöpumppu… Taloyhtiöissä pohditaan lämmitysratkaisuja ja osa on jo ryhtynyt toimeen energiaremontin kanssa. Rakennuksen lämmitysratkaisuilla voidaan hallita paremmin energiankäytön kustannuksia sekä supistaa päästöjä. Jotta taloyhtiö voi tehdä onnistuneita valintoja, on tärkeää ymmärtää lämmitysratkaisuiden nykytila sekä tulevaisuuden mahdollisuudet.

Taloyhtiöiden lämmitysratkaisut -illassa kuulemme lämmitysjärjestelmien tulevaisuudennäkymistä, lämmitysjärjestelmäremontin suunnittelusta sekä maalämpöjärjestelmästä palveluna taloyhtiön käyttöön. Koulutuksen asiantuntijat antavat tietoa eri lämmitysratkaisuiden mahdollisuuksista ja kuulemme case-esimerkkejä toteutetuista energiaremonteista.

Maksuton koulutus järjestetään maanantaina 12.2. kello 17:30 webinaarina Teamsissa.

Ilmoittaudu tapahtumaan tämän linkin kautta.

Tervetuloa seuraamaan Kauniaisen ilmastojoulukalenteria! Tänä vuonna julkaisemme joka päivä luukun liittyen ilmastoon ja kestäviin valintoihin. Autamme sinua tekemään joulusta ympäristöystävällisempää ja kestävämpää. Seuraa päivittäin joulukalenterin luukkujen sisältöä ja nappaa jokaisen päivän vinkki jouluarkeesi!

Lue lisää kaupungin nettisivuilta >

Syksyllä 2022 toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen tutkimushanke, jossa tarkasteltiin kaupunkilaisten ympäristöasenteita. Kyselyssä kartoitettiin yleisiä ympäristöasenteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia asenteita, näkemyksiä kaupunkikehityksestä ja liikennepolitiikan keinoista, ympäristökäyttäytymisestä ja luonnossa liikkumisesta sekä arvioita lähiympäristön tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista ympäristöön.

Kauniainen ja Espoo osallistuivat tällä kertaa ensimmäistä kertaa tutkimukseen, edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2017. Kysely lähetettiin 8100 hengen suuruiselle satunnaisotokselle pääkaupunkiseudun 18–79-vuotiaille asukkaille, näistä 600 oli kauniaislaisia. Vastausosuus koko seudulla oli 25 prosenttia, Kauniaisten vastausprosentti oli kaikista kaupungeista korkein eli 36 % (217 henkilöä). Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperilomakkeella tai netissä.

Kesällä 2023 valmistuneesta tutkimusraportista käy ilmi, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnän tärkeydestä oli seudun asukkailla korkealla tasolla ja parantunut edellisestä tutkimuskerrasta.

Suurin osa asettaisi ympäristönsuojelun talouskasvun edelle – huoli ilmastonmuutoksesta kärjistynyt ahdistukseksi etenkin monilla nuorilla

Yleisesti ottaen vastaajien asenteet olivat varsin ympäristömyönteisiä. Kolme neljästä asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu jonkin verran kärsisi. Toisaalta enemmistö katsoi myös, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Vastauksien perusteella pääkaupunkiseudun asukkailta löytyy myös uhrausvalmiutta: lähes 80 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesien- tai luonnonsuojeluun ja noin 70 prosenttia, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Veroja oltaisiin melko valmiita maksamaan lisää, jos ne käytettäisiin erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, vesiensuojeluun ja luonnonsuojeluun. Sen sijaan meluntorjunta ja ilmansaasteet eivät olleet yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja.

Näiden asenteiden taustalla on väestön vahva huolestuneisuus etenkin globaaleista ympäristöongelmista. Vähintään 80 prosenttia kyselyvastaajista oli vähintään melko huolestunut ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuutoista ja maailman metsien tuhoutumisesta.

Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta seurauksineen on etenkin nuorissa ikäryhmissä kärjistynyt ilmastoahdistukseksi. Kyselyyn osallistuneista 46 prosenttia vastasi tuntevansa usein ahdistusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleisintä ilmastoahdistus oli nuorilla naisilla (70 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ja vähäisintä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä (runsas kolmannes).

Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä autotekniikan kehitys nähdään liikenteen ympäristöongelmien ratkaisuina

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ympäristösyistä sai hyväksynnän suurelta enemmistöltä (lähes 80 prosenttia). Myös autotekniikan kehitystä pidettiin tärkeänä keinona ratkaista liikenteen ympäristöongelmia. Yleisesti kannatettiin myös verotuksen käyttöä ohjauskeinona, jotta vähäpäästöiset autot sekä pyöräily yleistyisivät.

Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli jonkin verran heikentynyt viidessä vuodessa. Noin 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia. Myös usko autotekniikan kehityksen mahdollisuuksiin tässä asiassa oli jonkin verran heikentynyt.

Viheralueiden saavutettavuudelle ja laadulle kiitosta

Tutkimuksen mukaan ulkoilu kodin lähellä olevilla luontoalueilla oli erittäin yleistä ja yleistynyt vuodesta 2017. Lähes kaikki vastaajat liikkuivat lähipuistoissa ja -luonnossa vähintään viikoittain ja 40 prosenttia jopa päivittäin. Myös läheiset vesistöt koettiin yleisesti tärkeinä vapaa-ajanvieton kannalta.

Asukkaiden arvioiden mukaan viheralueiden saavutettavuus ja laatu sekä ilmanlaatu olivat keskimäärin hyvällä kannalla kaikissa seudun kaupungeissa. Viheralueiden riittävyyden tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ympäristön siisteyden arvioi noin puolet vähintään melko hyviksi. Päävastuun siististä ympäristöstä nähtiin selkeästi olevan asukkailla. Vain 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaat eivät ole päävastuussa siististä ympäristöstä. Noin puolet uskoi, että omat valinnat merkitsevät ilmanlaadussa, sekä omassa altistumisessa ilmansaasteille että ilman saastuttamisessa, kun taas noin 30 prosenttia oli vastakkaista mieltä.

Luonnonläheistä lähimetsää toivottiin hyvin yleisesti kaikissa kaupungeissa. Nykyistä hoidetumpaa lähimetsää kaivattiin useimmin Vantaalla, eli 33 % ja harvimmin Kauniaisissa, 20 %.

Kasvisruuan suosiminen ja lentomatkailun välttäminen yleistyneet

Ympäristöystävällisten käyttäytymismuotojen yleisyys vaihteli. Hävikkiruuan minimointia ja energiaa säästävää pyykinpesua harjoittivat lähes kaikki vastaajat. Myös lämpimän veden säästäminen, sähköä säästävien laitteiden valitseminen ja pidättyvyys uuden tavaran hankinnassa olivat varsin yleisiä tapoja. Suurin muutos edelliseen tutkimukseen oli, että kasvisruuan suosiminen ja varsinkin lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä olivat saaneet aiempaa enemmän kannatusta.

Kyselyä on jo hyödynnetty kauniaislaisten koulujen kestävyyskasvatuksen hankkeiden kyselyn kysymysten muotoilussa siten, että osa kysymyksistä on samoja kuin tässä kyselyssä. Näin saamme myös lasten ja nuorten näkemyksiä ympäristöasenteista kunnassa. Tämän lisäksi aineistoa tullaan hyödyntämään ympäristötoimen ja erityisesti toimialojen päästövähennystoimenpiteiden suunnittelutyössä, viestinnässä sekä asenteiden seurantatyössä.

Lataa `Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022´-raporttia tästä.

Taloyhtiön energiaekspertti-kurssi tarjoaa sinulle tietoa ja työkaluja, joiden avulla taloyhtiösi voi säästää sekä energiaa että rahaa. Kolmen luentoillan kokonaisuudessa saat tietoa mm. taloyhtiön energiankulutuksesta ja energiajärjestelmistä sekä suunnitelmallisesta kiinteistöpidosta.

Kurssi järjestetään etäyhteyksin ja sille osallistuminen on maksutonta.

Lue lisää ja ilmoittaudu linkin kautta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun ns. alueelliset (suorat) ilmastopäästöt. Laskennassa ei siis huomioida kulutushyödykkeiden, kuten tavaroiden, ruuan tai rakennustuotteiden välillisiä, ns. epäsuoria päästöjä.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskusuunnassa, mutta vuonna 2022 seudun suorat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat lähes 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja olivat yhteensä noin 4,44 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (jäljempänä CO2-ekv). Päästöt kasvoivat jokaisessa pääkaupunkiseudun kunnassa: Helsingissä 11, Espoossa kahdeksan ja Vantaalla neljä ja Kauniaisissa kuusi prosenttia.

Kauniaisten kokonaispäästöt olivat vuonna 33 200 tonnia CO2-ekv. Kaupungin asukaskohtaiset suorat kasvihuonepäästöt olivat 3,2 tonnia CO2-ekv. Vuoteen 1990 verrattuna kaupungin kokonaiskasvihuonepäästöt olivat laskeneet -28 %. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kasvun syynä oli kaukolämmön tuotannon päästöjen lisääntyminen. Lämmöntuotannon päästöjen kasvu oli seurausta maakaasun tuonnin loppumisesta Venäjältä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Maakaasun käyttöä korvattiin kivihiilellä ja öljyllä.

Kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt

Pääkaupunkiseudun kaupunkien virallisissa päästötarkasteluissa ei siis vielä tällä hetkellä ole mukana ns. epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä.

Kauniainen on selvittänyt kauniaislaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt ensimmäistä kertaa. Laskenta toteutettiin osana KULMA-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Kauniaisten lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa. Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Laskentaa varten kehitettyä laskentamallia tarkennettiin entisestään, kun rakentamisen päästöihin sisällytettiin muun muassa uusien katujen ja teiden sekä siltojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Laskennassa tarkasteltiin myös mökkeilyn ja mökkeilijöiden vaikutuksia kulutuksen päästöihin. Laskennassa kasvihuonekaasuista ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

Kauniaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 8,49 tonnia CO2-ekv asukasta kohden. Sitran selvityksen mukaan, globaalisti kestävän tavoitetason tulisi olla noin 2,5 tonnia CO2-ekv henkeä kohden vuoteen 2030 mennessä ja 2050 mennessä vain noin 0,7 tonnia.

Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat useissa kunnissa ruoka sekä energiankulutus.

Tutustu Kauniaisten KULMA2 -hankkeen raporttiin tästä>

Lähde: Kauniaisten kaupunki

Aurinkopaneelien asennus ei yleensä vaadi erillistä lupaa. Kuitenkin, jos paneelit sijoitetaan sellaisen rakennukseen tai sen pihamaalle, joka on asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai jos se kuuluu Kauniaisten kaupungin rakennusinventointilistalle, asennukselle tulee hakea toimenpidelupaa. Sama pätee, jos paneelit sijoitetaan kaupunkikuvallisesti merkittävään julkisivuun. Edellä mainitut asiat tulee aina tarkistaa kaupungin rakennusvalvonnalta hyvissä ajoin ennen hankkeen aloittamista.

Riippumatta mahdollisesta luvan tarpeesta, kiinteistönomistaja vastaa aina siitä, että asennushanke suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisella tavalla. Erityisesti katon kunto ja kantavuus tulee selvittää ennen paneelien asennusta.

Mikäli kiinteistöllä halutaan paneelien asentamisen johdosta kaataa puita, tulee kiinteistönomistajan tilata kunnossapito- tai kaupunginpuutarhurilta puustokatselmus. Katselmuksen yhteydessä arvioidaan, tuleeko puun tai puiden kaatamiselle hakea maisematyölupaa. Lisätietoja puidenkaadoista löydät kaupungin nettisivuilta. Kaupunki ei kaada puita sen omistamilta kiinteistöiltä tai viheralueilta vähentääkseen yksityisten kiinteistönomistajien aurinkopaneelien varjostusta.

Löydät lisätietoja uusiutuvasta energiasta esim. Motivan sivuilta.

Lähde: Kauniaisten kaupunki

Haastamme kaikki granilaiset ja kaupungissa toimivat tahot säästämään energiaa ja ajoittamaan energian käyttöään niin, että sähköä riittää tulevana talvena ja pahimmilta sähkökatkoksilta vältytään. Tutustu kampanjasivujen tehokkaisiin energiansäästövinkkeihin ja viesti niistä myös muille, esimerkiksi taloyhtiöllesi, naapureillesi ja läheisillesi.

Energian säästämisessä pääkaupunkilaisia neuvoo myös HSY:n Ilmastoinfo: https://energianeuvonta.fi/ Katso Ilmastoinfon säästövinkit ja ota tarvittaessa yhteyttä. Ilmastoinfon palvelut ovat nekin ilmaisia! Energiansäästäminen on myös ilmastoteko.

Kauniaisten kirjaston henkilökunnan keskuudessa kiinnostus ilmastotekoja kohtaan on kasvanut viime vuosina. Moni henkilökunnasta syö esimerkiksi ainoastaan tai enimmäkseen kasvisruokaa. Kun henkilökunnan suunnalta ehdotettiin kirjaston siirtymistä kauramaitoon kahvissa, ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Samoin kävi, kun ajatusta laajennettiin siten, että kirjasto tarjoaisi ainoastaan kasvisruokaa esimerkiksi henkilökunnan seminaaripäivien aikana. Jo aikaisemmin periaatteena oli tarjoilla vihanneksia ja kalaa, koska moni henkilökunnasta ei syö lihaa. Kalasta luopuminen ei ollut suuri askel. Nykyisin linjaus on, että kirjasto tarjoilee lakto-ovo-vegetaarista ruokaa tarjoilutilaisuuksissa ja kauramaitoa kahvin kanssa.

Ruokatarjoilua ei tosin esiinny kovin usein kirjastossa. Ruokaa tarjoillaan korkeintaan muutamia kertoja vuodessa, joten Kauniaisten lihankulutukseen kokonaisuutena tämä ei vaikuta. Henkilökunnalle tämä oli kuitenkin tärkeä periaatepäätös, etenkin kun ruoka kustannetaan verovaroilla.

Sen sijaan kahvin kulutus on suurta kirjastossa. Siksi ei ole täysin toisarvoista, minkälaista kahvia ostetaan ja mitä maitoa sen kanssa käytetään.

Kauniaisten kaupunki on saanut Reilun kaupan kaupungin arvonimen, joka muun muassa merkitsee sitä, että kaupungin kaikissa yksiköissä tulisi juoda Reilun kaupan -sertifioitua kahvi ja teetä. Kirjastokin on päättänyt ostaa ainoastaan Reilun kaupan ja luomu-sertifioitua ja teetä.

Kauramaidon merkki on myös valittu kestävää kehitystä ajatellen ja se on siksi valmistettu Suomessa suomalaisesta kaurasta. Periaate valita ensisijaisesti luomu- ja reilun kaupan tuotteita koskee myös muita ruokatuotteita, kun se on mahdollista.

Keskustelu eläinten pidosta ja eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta Suomessa on monisäikeinen ja herättää tunteita, mutta tosiasia on kuitenkin, että meidän täytyisi vähentää maitotuotteiden ja lihan kokonaiskulutusta, vaikkei sitä tarvitsekaan kokonaan lopettaa. Kirjaston päätös ruuasta on askel siihen suuntaan.

Kirjaston kestävän ruoankulutuksen kamppailuun saa mielellään liittyä. Haastamme kaupungin muut yksiköt ja myös Kauniaisten asukkaat ja yritykset ylittämään meidät ilmastotoimenpiteissään.

Teksti: Maria Grundvall