Ilmatieteen laitos on käynnistänyt yhteistyöhankkeen kuuden Uudenmaan kunnan – Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Järvenpään ja Tuusulan – kanssa. Tavoitteena on tuottaa yksityiskohtaista, paikallista ilmastonmuutostietoa kuntien sopeutumistyön tueksi. Hankkeessa arvioidaan muun muassa helleaaltojen voimistumista, kuivuuden kehittymistä sekä talvien lyhenemistä ja lisääntyviä talvisia vesisateita.

Myös Kauniainen on mukana hankkeessa aktiivisesti. ”On tärkeää, että Kauniainen saa käyttöönsä paikallista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisvaihtoehdoista. Kuntien yhteistyöllä voimme löytää tehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat kaupunkiemme ja kuntiemme ilmastotyötä,” sanoo kaupungin ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt.

Hankkeessa tarkastellaan erityisesti:

• Kesäajan lämpötiloja ja helleaaltojen todennäköisyyttä, myös uusien äärimmäisten olosuhteiden mahdollisuutta.
• Paikallisia lämpötilaeroja hyödyntämällä tiheitä mittausverkostoja ja koneoppimista, jotta voidaan ymmärtää esimerkiksi viheralueiden ja kaupunkirakenteen vaikutuksia.
• Sopeutumistoimien taloudellisia vaikutuksia, kuten kaupunkivihreän lisäämisen hyötyjä ja kustannussäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa sopeutumistoimia ei tehdä.

Tuloksia havainnollistetaan kerronnallisilla ilmastonmuutoskuvauksilla eri toimialojen ja päätöksenteon tarpeisiin. Hanke jatkuu 31.5.2027 asti. Lue lisää www.ilmatieteen.fi/ilmos

Kauniaisten kaupungin GreenGrani-malli on saanut kunniamaininnan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Vuoden luontoteko -kilpailussa. GreenGrani-malliin kuuluu luontotekopäivä, jolloin kaikki koululaiset tekevät jonkin luontoteon. Kaupunki tarjoaa siihen tarvittavat materiaalit ja työvälineet, mikä mahdollistaa laajan osallistumisen.

Kilpailun voittaja on Crowdsorsan mobiilipeli, jonka avulla Suomessa on torjuttu vieraslajeja jo yhteensä neljä miljoonaa neliömetriä.

Tänä vuonna etsittiin erityisesti toimia, joilla on innostettu laajamittaiseen toimintaan ja yhteistyöhön luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Raati tarkasteli tekoja, jotka ovat innostaneet erityisesti nuoria osallistumaan luontokadon pysäyttämiseen.

Palkinnon jakoi ympäristöministeri Sari Multala perjantaina 28.11. Vuoden luontoteko -kilpailun järjestää kahden vuoden välein IUCN:n Suomen kansallinen komitea. IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö, ja sen työhön osallistuu laajasti suomalaisia organisaatioita ja asiantuntijoita

Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi antaa sinulle valmiudet edistää pienempiä sekä suurempia energiansäästötoimia omassa taloyhtiössäsi. Koulutuksessa opit perusasioita taloyhtiön energiatehokkuudesta, saat runsaasti käytännön vinkkejä ja kuulet kokemuksia energian säästämisestä. Maksuton kurssi tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla taloyhtiössä voi säästää sekä energiaa että rahaa. Kurssille voi osallistua lähtötasosta riippumatta ja se tarjoaa varmasti paljon uutta tietoa niin asukkaille, osakkaille, taloyhtiön hallituksen jäsenille kuin isännöitsijöille.

Kurssin käytyäsi tiedät
– mistä energialasku muodostuu,
– miten erilaiset energiankulutukseen vaikuttavat tekniset järjestelmät toimivat ja
– mitä pitää huomioida taloyhtiön energiatehokkuuden parantamista suunnitellessa.

Seuraava peruskurssi pidetään tiistaisin 4.11., 18.11. ja 2.12. klo 17.30–19.00. Kurssi-illat pidetään verkko-opetuksena Teams-alustalla. Saat etälinkin, jolla pääset mukaan koulutuksiin, ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostilla. Koulutus on ilmainen.

Tutustu myös Ilmastoinfon muihin taloyhtiöille suunnattuihin tietoiskuihin, jota järjestetään loppuvuodesta. Ilmoittautuminen energiaeksperttikoulutukseen sekä muihin tietoiskuihin Ilmastoinfon verkkosivuilta tästä >

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on jälleen laskenut kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien kasvihuonekaasupäästöt. Laskennassa kasvihuonekaasupäästöillä tarkoitetaan alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät energia- ja jätehuollon, maatalouden sekä tuotannon aiheuttamat päästöt riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan.

Koko pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 3 156 000 tCO2-ekv vuonna 2024. Päästöt laskivat koko seudulla edellisvuoteen verrattuna noin 11 %, Kauniaisissa noin 6 % (kuva 1). Merkittävin tekijä päästöjen vähenemisessä on edelleen jatkuva energiasiirtymä kaukolämmön ja sähköntuotannossa, jonka myötä tuotannon polttoainejakauma muuttuu yhä vähäpäästöisempään suuntaan ja ominaispäästöt pienenevät.

Suurin vaikutus päästöjen pienentymisessä on kaukolämmön tuotannon puhdistumisella, kuten myös edellisenä vuonna. Tuotannossa siirryttiin yhä vahvemmin vähäpäästöisiin energiamuotoihin ja pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kivihiilen käyttö väheni edellisvuoteen verrattuna yli 46 % ja sitä korvattiin muun muassa sähkökattiloilla ja biopolttoaineilla. Kaukolämpö on yhä niukasti suurin päästösektori, sen osuuden ollessa koko seudun kokonaispäästöistä noin 38 %.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät pääkaupunkiseudulla edelliseen vuoteen verrattuna yli neljänneksen, mitä selittää erityisesti edellisen vuoden poikkeuksellisen korkeat päästöt jätevedenkäsittelyn häiriön vuoksi. Päästöt ovat kuitenkin pienentyneet edeltävään vuoteen verrattuna yli 10 %, johtuen kaatopaikkatoiminnan päästöjen pienentymisestä sekä jätevedenpuhdistamoiden onnistuneesta typpioksiduulipäästöjen hallinnasta.

Myös öljylämmityksen sekä teollisuuden ja työkoneiden päästöt vähenivät edellisvuodesta. Öljylämmityksessä vähenemä koko seudulla oli 3 prosentin luokkaa, teollisuuden ja työkoneiden noin 12 prosenttia. Vähenemät voivat kertoa suhdannevaihteluista teollisessa toiminnassa. Öljylämmityksen päästöjen lasku puolestaan liittyy lämmitettävän kerrosalan jatkuvaan vähenemiseen.

Sähkön kulutus kasvoi, mutta päästöt pienenivät

Sähkönkulutuksen päästöt vuonna 2024 pienenivät 10 % pääkaupunkiseudulla siitä huolimatta, että kokonaissähkönkulutus kasvoi noin 8 %. Tämä kertoo sähkön ominaispäästöjen pienenemisestä, joka johtuu edelleen jatkuvasta valtakunnallisen sähköntuotannon rakenteen muutoksesta. Muutos on johtanut sähköntuotannon puhdistumiseen, jossa uusiutuvien tuotantomuotojen osuus on kasvanut merkittävästi.

Kulutussähkön päästöt ovat vähentyneet Kauniaisissa noin 14 % edellisvuoteen verrattuna, samalla kun kulutus on kasvanut noin 4 %. Muutos päästöissä johtuu tänäkin vuonna ensisijaisesti sähkön ominaispäästökertoimen pienenemisestä. Lämmityssähkön päästöt vähenivät myös noin 14 %, ja kulutus kasvoi samalla 2,5 %. Maalämmön osalta sähkönkulutus on pysynyt samoissa lukemissa kuin viime vuonna.

Energiasektorin puhdistuminen vaikuttaa päästöihin laskevasti. Sen sijaan liikenteen päästöt ovat jälleen kasvussa.

Liikenteen päästöt jatkavat kasvuaan

Liikennesektorin päästöt kasvoivat hieman vuonna 2024, noin 3,8 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvu johtui tieliikenteen päästöjen lisääntymisestä, mikä selittyy erityisesti liikennepolttoaineiden bio-osuuden pienentymisellä.

Kauniaisissa liikenteen päästöt kasvoivat jopa 5 %. Linja-autojen päästöt nousivat eniten, mutta tämä voi johtua tieliikenteen päästöjen laskentatavan muutoksesta. Esimerkiksi raideliikenteen päästöt jatkoivat laskuaan siten, että myös lähijunaliikenteen päästöt jatkoivat vähenemistään. Tämä johtui sähkön päästökertoimen pienenemisestä.

Tieliikenteen päästöt on laskettu hieman eri menetelmällä kuin edellisinä vuosina tiedontuotannon siirtymävaiheen vuoksi. Liikenteen alueellisten päästöjen tiedontuotanto siirtyy VTT:ltä Suomen ympäristökeskukselle, eikä tietoja ole saatavilla samassa muodossa ja laajuudessa kuin edellisinä vuosina. Päästöt on laskettu perustuen valtakunnallisiin päästölukuihin ja edellisten vuosien jakaumiin.

Hiilineutraaliuuteen on vielä matkaa

Kauniaisten kokonaispäästöt olivat 25 000 tonnia CO2-ekv, joka on noin 6 % vähemmän kuin vuonna 2023. Suurimmat pudotukset päästöissä ovat kaukolämmössä ja sähkönkulutuksessa. Ainoastaan liikenteen päästöt ovat kasvaneet hieman.

Asukasta kohden lasketut päästöt pienenivät myös noin 6 % ja ovat nyt noin 2,4 t CO2-ekv. per asukas. Laskenta sisältää niin kutsutut alueperusteiset päästöt eikä huomioi esimerkiksi kuluttamisen ja rakentamisen päästöjä. Näitä on selvitetty tarkemmin vuodelta 2024 Kulma-raportissa (Kulma-hankkeen raportti (pdf)).

Ollakseen hiilineutraali Kauniainen on määritellyt tavoitteekseen 80 % päästövähennyksen alueperusteisista päästöistä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2024 laskentatiedon perusteella päästöt ovat laskeneet 1990 luvun tasosta noin 46 %. Jäljellä on noin 16 kilotonnia CO2-ekv vähennettävää 80 %:n tavoitteeseen.

Erityisesti liikenteen päästöjen suunta tulisi saada jälleen laskevaksi. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää erityisesti vaihtamalla autot sähköautoihin sekä suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä vähentämällä matkoja esimerkiksi etätöiden ja matkaketjujen avulla. Hyvä periaate on: vältä, vähennä ja valitse. Eli vältä turhia matkoja, mutta jos se ei ole mahdollista, pyri vähentämään matkojen määrää ja valitse lopulta liikkumistapa, joka on vähäpäästöinen tai päästötön.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien sopeutumista ja varautumista sään ääri-ilmiöihin on vielä kehitettävä

Pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastuslautakunnat ovat yhdessä arvioineet Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten sopeutumista ja varautumista sään ääri-ilmiöihin. Sään ääri-ilmiöitä ovat muun muassa tulvat, rankkasateet ja myrskyt sekä helteet, kuivuus ja maastopalot. Arvioinnin tulosten perusteella kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Operatiivisella tasolla on varauduttu hyvin, mutta sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien linjausten ja suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee kaupungeissa.

Arviointi kohdistui etenkin kaupunkiympäristön toimialan sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteisiin. Arvioinnissa on otettu huomioon myös Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen varautumisen toimenpiteet.

Sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen ja varautumiseen tarvitaan viherrakenteen parempaa huomioimista ja kustannusten kartoittamista.

Kaupunkiympäristön toimialoilla sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen, esimerkiksi hulevesien hallinta, on integroitu osaksi kaupunkien perustyötä. Espoossa ja Kauniaisissa uusia toimenpiteitä toteutetaan sopeutumisen toimenpidesuunnitelmien avulla. Helsingin pelastustoimen varautuminen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin riskeihin on hyvällä tasolla, mutta kaupungilta puuttuu järjestelmällinen varautumisen toimenpiteiden seuranta. Vantaan operatiivisessa toiminnassa varautumisen toimenpiteitä toteutetaan suunnitelmien mukaan.

Kaupunkien tiiviin ja vettä läpäisemättömän kaupunkirakenteen todetaan tuovan suuren haasteen hulevesien hallintaan ja lämpösaarekeilmiön muodostumiseen. Tulviin ja helteisiin varautumiseksi on merkityksellistä säilyttää puustoa ja kasvillisuutta, mutta kasvavissa kaupungeissa haasteena on tilan puute etenkin vanhemmilla kaava-alueilla, joihin kohdistuu voimakasta täydennysrakentamista. Rakennuskannan suojaaminen tulvilta vaatii toimenpiteitä sekä kaupungin omien että yksityisomisteisten kiinteistöjen hulevesi-infrassa ja kunnossapidossa. Tulvia ja kuumuutta hillitsisi kaupunkivihreän lisääminen, mutta rakentamisessa siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Rakennusten viilentämiskeinoja on vasta alettu selvittää. Vaihtelevat sääolosuhteet, kuten liukkaat kelit, vaikuttavat konkreettisella tasolla asukkaiden arkeen. Sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit ovat merkittävät etenkin Helsingin kantakaupungissa.

Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kasvavia ja rakentaminen aktiivista. Investoinnit kohdentuvat pääasiassa uusille alueille, mutta sään ääri-ilmiöihin varautuminen edellyttäisi myös korjausinvestointeja olemassa olevan kaupunkirakenteen parantamiseksi kestämään tulvia ja hulevesiä sekä kuumuutta. Myös sään ääri-ilmiöiden sopeutumis- ja varautumistoimenpisteistä tiedottaminen on tärkeää.

Pääkaupunkiseudun tarkastuslautakunnat ovat toteuttaneet yhteensä kolmetoista yhteisarviointia vuodesta 2008 lähtien.

Tutustu Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen pääkaupunkiseudulla -arviointimuistioon tämän linkin kautta (pdf).

Kauniaislaisten kulutuksen hiilijalanjälki vuodelta 2024 on laskettu jo toisen kerran Kulma-mallilla. Kulutuksen hiilijalanjälki oli 94,3 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Kauniainen on selvittänyt asukkaidensa kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen, nyt toista kertaa. Kauniaislaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 9,18 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Suurimmat päästölähteet olivat liikkuminen, asuminen ja tavaroiden kulutus. Erityisesti lentomatkailu ja yksityisautoilu korostuvat päästölähteinä. Sen sijaan, että päästöt olisivat laskeneet, joka on tavoite, ovat päästöt kasvaneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Vuonna 2022 vastaavat päästöt olivat noin 8,53CO₂e/asukas, mikä tarkoittaa noin 7,6 % nousua. Laskennat eivät ole ihan täysin vertailukelpoisia, eli laskentamenetelmät ovat hieman tarkentuneet edellisestä kerrasta.

Kaukolämmön puhdistuminen vaikuttaa myönteisesti tuloksiin laskien päästöjä. Sen sijaan tavaroiden ja palveluiden kulutus aiheuttaa edelleen merkittävän osan kokonaispäästöistä. Kauniaisten päästöt ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin valtakunnallinen keskiarvo, joka oli noin 8,5 t CO₂e/asukas (2022). Kaikkien mukana olleiden kuntien kulutuksen päästöt tulisi pienentyä huomattavasti, että kulutus olisi kestävällä tasolla.

Kuva: Kulma-kuntien tavaroiden ja palveluiden päästöt (t CO2-ekv/asukas) vuonna 2024. (Tiedot perustuvat osittain vuoden 2023 tietoihin.)

Laskennat tarkentuvat

Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa nyt kolmatta kertaa. Päästöjen laskentamallia on kehitetty jokaisella laskentakierroksella, jotta päästäisi entistä tarkempiin tuloksiin. Tässä hankkeessa laskentaa pystyttiin tarkentamaan erityisesti yksityisen sektorin, eli kotitalouksien kulutuksen osalta. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia päivitettiin vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa.

– Laskentamallin kehityksen yhteydessä oli rohkaisevaa huomata, että noin 57 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista pystytään laskemaan Kulma-mallissa jo nyt euromääräistä kulutusta tarkempaan dataan ja menetelmiin perustuen osana energiankulutuksen, rakentamisen, liikkumisen ja ruuan päästölaskentaa, iloitsee Emma Liljeström Sitowiselta.

Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.

Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä seurataan?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.

Laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia. Seurantatietoa tarvitaan myös jatkossa.

Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät päästöt, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöt, sekä maatalouden ja tuotannon päästöt, riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan. Kulutusperusteisessa laskennassa sen sijaan huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Laskentamallit eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kuva: Alueellinen ja kulutusperustainen päästölaskenta täydentävät toisiaan.

Kulma-hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeeseen osallistui tänä vuonna 22 kuntaa.

Lisätietoa

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista: Kauniaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (pdf)

Lue lisää yksityisen sektorin kulutuksen päästöihin ja laskennan kehitykseen liittyen: Miten arjen valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeemme? (sitowise.com)

Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot alkavat 1.4 ja jatkuvat 6.6.2025 asti. Talkoita voivat järjestää kaikki kiinnostuneet, kuten asukkaat, yhdistykset, urheiluseurat, koulut tai vaikkapa kaveriporukat!

Talkoissa kerätään talven jäljiltä roskia luonnosta yleisiltä alueilta kuten metsiköistä, puistoista, rannoilta, puronvarsilta tai teiden pientareilta.

Toimi näin:
Kokoa talkooryhmä ja valitkaa siivottava alue sekä päivämäärä talkoille. Tämän jälkeen vastuuhenkilö ilmoittaa tiedot kaupungille tämän linkin kautta vähintään viikkoa ennen talkoita. Kauniaisten kaupunki lainaa talkooväelle jätesäkkejä ja roskapihtejä sekä huolehtii roskien poiskuljetuksesta. Ilmoittautua voi 30.5 asti.

Tervetuloa mukaan!

Kaupungin ympäristötoimi ja kunnossapitoyksikkö

PS. Ilmoittautuisitteko samalla Välittämisen SM-kisoihin? Lue lisää kaupungin nettisivuilta tämän linkin kautta >

Sitowise ja Luonnonvarakeskus laskevat tänä talvena jo kolmannen kerran suomalaisten kuntien kulutusperusteisia päästöjä. Huomioon otetaan energian käytöstä, rakentamisesta, liikkumisesta, syömisestä sekä tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta syntyvät päästöt. Kaikkia näitä hyödykkeitä kulutetaan myös paikoissa, joissa niitä ei tuoteta.

Kuntien ja kaupunkien hiilijalanjälkeä arvioidaan yleensä alueellisilla päästölaskentamalleilla. Yhä useampi kunta haluaa selvittää myös kulutuksesta, kuten rakentamisesta, syntyvät päästöt ja huomioida nekin hiilineutraaliustavoitteessaan. Uusimman laskennan tuloksista, jotka koskevat vuotta 2024, uutisoidaan keväällä 2025.

Hankkeeseen osallistuvat kunnat vuonna 2024–2025 ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Ii, Joensuu, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Orimattila, Oulu, Riihimäki, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa ja Ylöjärvi.

Tulotaso nostaa kulutusta – ja mahdollistaa vastuullisemmat valinnat

Kulutusperusteiset päästöt ovat suuria kaikissa länsimaissa korkean elintason takia. Kauniaisten kaupunki on esimerkki kunnasta, jossa asukkaiden talous on hyvällä mallilla ja kulutusperusteiset päästöt korkeat.

– Olimme edellisessä laskennassa vertailukuntien kovin kuluttaja tavaroissa ja palveluissa, mikä linkittyy hyvään tulotasoon. Kauniaislaisilla on keskimäärin varaa kuluttaa, selittää kaupungin ympäristöasiantuntija Helena Suomela.

Hän näkee tilanteessa myös mahdollisuuksia. – Kun saamme lisättyä tietoisuutta kulutusperusteisten päästöjen vaikutuksesta kaupungin ympäristötavoitteisiin, varallisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden valita ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita ja palveluja.

Kulutusperusteiset päästöt tulevat mukaan Kauniaisten päivitettyyn resurssiviisauden tiekarttaan, ja lisäksi niille aiotaan esittää päästövähennystavoite ihan ensimmäisten kuntien joukossa.

– Vaikka tarkkaa dataa ei kaikista päästölähteistä vielä ole, tavoitetason asettaminen on tärkeää. Ilman sitä kuntalaisille ei konkretisoidu, miten isosta päästöpotista on kysymys, Suomela korostaa.

Miksi kuntien on tärkeää tietää kulutuksesta syntyvien päästöjen määrä? Lue koko uutinen Sitowisen sivuilta tämän linkin kautta >

Kauniaisten ympäristötoimi osallistuu yhdessä kaupungin sivistystoimen kanssa pohjoismaiden johtavaan opetus- ja kasvatusalan Educa 2025 – tapahtumaan, joka järjestetään 24.–25.1.2025 Helsingin messukeskuksessa.

Ympäristöasiantuntijamme esittelee tapahtumassa kaupungille rakennettua GreenGrani-mallia, eli Kauniaisten kestävyyskasvatuksen mallia. Kerromme mielellämme lisää, tule käymään osastoltamme 6p58.

Tervetuloa!

Löydät lisätietoa GreenGrani-mallista tämän linkin kautta >

Joko tutustuit kaupungin luontoteko-joulukalenteriin? Tänä vuonna julkaisemme joka päivä luukun liittyen luontoon ja kestäviin valintoihin. Autamme sinua tekemään joulusta ympäristöystävällisempää ja kestävämpää.

Julkaisemme päivittäin joulukalenterin luukut somessa sekä kaupungin verkkosivuilla. Seuraa päivittäin luukkujen sisältöä ja nappaa jokaisen päivän vinkki jouluarkeesi!

Avaa joulukalenterin luukut tämän linkin kautta. 

Koulumatka on yksi merkittävimmistä koulunkäyntiin liittyvistä ympäristötoimista, joihin opiskelijat voivat vaikuttaa. Kauniaisten lukio järjesti syksyn Luontotekopäivän yhteydessä kyselyn, jolla selvitettiin opiskelijoiden koulumatkojen hiilidioksidipäästöt. Kyselyn avulla selvitettiin millä kulkuvälineillä ja kuinka kaukaa on viikon aikana kuljettu. Tämän perusteella laskettiin ryhmittäin viikon aikaiset hiilidioksidipäästöt. Sen jälkeen esitettiin kaikille haaste, jossa pyydettiin viikon aikana suorittamaan koulumatkansa niin, että hiilidioksidipäästöjä syntyisi vähemmän.

Keskimäärin lukion opiskelijoiden koulumatkat tuottivat 3,7 kg CO²-ekv/henkilö/viikko ennen haastetta. Haasteviikolla kulutus tippui 2,7 kg CO²-ekv/henkilö/viikko, eli pudotus oli noin 30 %. Haaste oli luokkien välinen, ja suurimman pudotuksen saavutti 24D-luokka, joka vähensi päästöjä 67 %. Ympäristötoimi onnittelee lukion opiskelijoita erinomaisista tuloksista sekä erityisesti 24 D -luokkaa poikkeuksellisen hyvistä saavutuksista.

Koulujen Luontotekopäivä on kaupungin aloite, jossa kaikki koulut toteuttivat jonkin luontoteon. Kauniaisissa kaupunki tarjosi välineitä ja materiaaleja tekojen toteuttamiseen siten, että kaikki halukkaat oppilaat ja opiskelijat pääsivät osallistumaan. Ensimmäinen Luontotekopäivä järjestettiin Kauniaisissa 20.8.2024 ja siihen osallistui oppilaita ja opiskelijoita kaikista Kaunaisten peruskouluista ja lukioista. Lue lisää päivästä paikallislehti Kaunis Granista tämän linkin kautta.

Tavoite on, että päivä järjestettäisiin vuosittain ja lisäksi ajatus on haastaa myös muiden kuntien kouluja mukaan ja kannustaa siten kaikkia kouluja toteuttamaan jonkin luontoteon samana päivänä. Lue lisää Luontotekopäivästä tämän linkin kautta.

Tiesitkö, että lähivuosina kaupungin pyöräilyolosuhteet paranevat huomattavasti, kun Rantaradan Baana, eli pyöräilyn laatukäytävä valmistuu?

Baanan rakennusprojekti on osa Espoon kaupunkiradan junaratahanketta. Junaradan yhteyteen ja rinnalle rakennetaan pyöräily-yhteys Leppävaarasta Kauniaisten läpi Espoon keskukseen. Baana on Kauniaisten osuudella yhteensovitettu pitkälle olemassa olevaan väyläverkostoon, mutta esimerkiksi Yhtiöntien alikulun ja Koivuhovin välille rakennetaan kokonaan uusia osuuksia.

Pyöräilyn sujuvoittamiseksi Baanalle rakennetaan myös uusia ylikulkusiltoja Tunnelintien ja Bredanportin ylle. Yhteys palvelee pyöräilyn ohella myös jalankulkijoita, koska Baanan viiden metrin leveydestä kolme metriä varataan pyöräilijöille ja kaksi kävelijöille. Baanalle pääseminen tulee olemaan helppoa ja turvallista, koska se yhdistetään alueen jo olemassa olevaan katuverkostoon ja tullaan valaisemaan koko matkaltaan.

Kauniaisissa on erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet ja kaupunkiin pääsee vaivattomasti useilla bussilinjoilla ja junalla. Julkisen liikenteen käyttö tarjoaa lukuisia etuja, kuten ruuhkien vähentämistä, ilmanlaadun parantamista sekä melun ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä.

Kauniaisissa etäisyydet ovat lyhyitä, ja keskustaan, rautatieasemalle sekä bussipysäkeille on vaivatonta kävellä lähes kaikilta asuinalueilta. Kaupungin erinomaiset liikenneyhteydet tekevät joukkoliikenteestä kestävämmän valinnan niin asukkaille kuin vierailijoille. Lisäksi se on kustannustehokas ratkaisu, joka vähentää polttoaine- ja pysäköintikuluja.

Kauniaisten kätevät bussiyhteydet

Kauniaisiin kulkee useita bussilinjoja, jotka yhdistävät kaupungin muihin pääkaupunkiseudun osiin. Yhtenä tärkeimmistä linjoista on linja 212, joka kulkee Helsingistä Leppävaaran kautta Kauniaisiin ja Kaunialan sairaalaan. Linja 232 kulkee Kauniaisten sisällä reittiä, joka alkaa keskustasta ja jatkuu Koivuhoviin. Sieltä se menee Kasavuoren kautta Kaunialan sairaalaan, jonka jälkeen matka jatkuu Työväen Akatemian kautta Gallträskin ympärille ja takaisin keskustaan.

Linjan 224 reitti puolestaan yhdistää Kauniaisen Espoon keskukseen ja Leppävaaraan. Linjalla 533 pääset suoraan Kauniaisista Matinkylään ja jopa Espoon Hyljelahteen asti. Linja 549 kulkee taas Kauniaisten kautta joko Jorvin sairaalaan tai Tapiolaan. Myös linja 548 kulkee Tapiolaan, josta on helppo jatkaa matkaa Länsimetrolla.

Junalla nopeasti perille

Kauniaisten ja Koivuhovin rautatieasemat sijaitsevat keskeisillä paikoilla kaupungissa. U-, L ja E-junat pysähtyvät kaupungissa tarjoten kätevät yhteydet pääkaupunkiseudun eri osiin sekä Helsingin keskustan kautta myös Helsinki-Vantaan lentokentälle. Junamatka Helsingistä Kauniaisiin kestää vain noin 20 minuuttia, mikä tekee junasta nopean ja kätevän vaihtoehdon.

Pienennä hiilijalanjälkeäsi – valitse kestävämpi liikennemuoto

Melkein 27 prosenttia Kauniaisten alueellisista kasvihuonekaasupäästöistä ovat peräisin liikenteestä. Julkisen liikenteen käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna henkilöautoiluun. Yksi bussi voi kuljettaa kymmeniä matkustajia, mikä vähentää tarvetta useille henkilöautoille. Tiesitkö, että yli 30 prosenttia HSL:n bussikalustosta on nykyään sähköbusseja?

Junat ovat vieläkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto, sillä 95 % matkustajaliikenteen junavuoroista kulkee fossiilivapaasti tuotetulla sähköllä. Kauniaisten asukkaat voivat siis omilla valinnoillaan vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lisätietoja junista, bussireiteistä ja aikatauluista löydät HSL:n Reittioppaasta www.hsl.fi.

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen.

Liikkujan viikon aikana eurooppalaiset kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia ja juhlistavat pysyviä toimia, joilla ne edistävät kestävää liikkumista. Teemaviikko päättyy perinteeksi muodostuneeseen Auton vapaapäivään 22.9.

Vuoden 2024 teema korostaa yhteisten tilojen merkitystä

Tänä vuonna EU:n tasoinen teema Liikkujan viikolle on ”Shared Urban Space”, josta suomeksi käytetään muotoa Yhteiset kaupunkitilat ja ruotsiksi Stadsrum för alla.

Teemassa korostetaan yhteisten, julkisten tilojen merkitystä. Sillä on tarkoitus herätellä kaikkia miettimään, miten kuntien ja kaupunkien yhteiset julkiset tilat on jaettu. Miten voidaan varmistaa, että etenkin jalankulkijat ja pyöräilijät voivat liikkua turvallisesti ja mukavasti miellyttävässä ympäristössä? Yhteiset tilat tuovat monenlaisia etuja, kuten lisäävät sosiaalista tasa-arvoa, liikenneturvallisuutta ja elämänlaatua sekä vähentävät melua ja ilmansaasteita.

Liikkujan viikko on taas täällä, ja tänä vuonna haluamme muun muassa korostaa arkiliikunnan etuja. Viikko tarjoaa mainion mahdollisuuden ryhtyä aktiivisempiin ja terveellisempiin elämäntapoihin.

Kauniaisten lyhyet välimatkat tekevät liikkumisesta helppoa ja houkuttelevaa. Nyt liikkujan viikolla haastamme sinut tekemään pidemmän matkan ja tutustumaan johonkin Kauniaisten upeaan luontokohteeseen. Voit esimerkiksi suunnata Kasavuoren metsään tai Gallträskin rannalle nauttimaan raikkaasta ilmasta ja kauniista maisemista.

Kävelyn ja luonnon hyödyt

Kävely on yksi helpoimmista tavoista lisätä liikuntaa arkeen. Hyvä kävelylenkki metsässä on nautinnollinen ja rentouttava kokemus, joka samalla vahvistaa sydäntä ja keuhkoja. Metsän polkujen mutkat ja vaihteleva maasto tarjoavat myös mukavaa haastetta ja pitävät mielen virkeänä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa liikkuminen edistää merkittävästi fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Metsässä vietetty aika vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja kohentaa yleistä terveydentilaa. Kävelylenkit metsän siimeksessä voivat madaltaa verenpainetta ja parantaa unen laatua, kun taas pyöräily kehittää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa. Päivittäinen hyötyliikunta voi myös parantaa tasapainoa ja koordinaatiota sekä lisätä energisyyttä.

Pyöräilyn ilo

Pyöräily on erinomainen tapa tutustua ympäröivään luontoon ja samalla kohottaa kuntoa. Metsän pyöräilyreitit vievät sinut syvemmälle luontoon, missä voit nauttia raikkaasta ilmasta ja kauniista maisemista. Lisäksi pyöräily on ympäristöystävällinen liikkumismuoto, joka auttaa vähentämään hiilijalanjälkeäsi.

Voit myös laajentaa seikkailuasi naapurikunta Espooseen, josta löytyy hienoja kohteita pyöräretkille. Espoossa on lukuisia kauniita reittejä, jotka kulkevat niin merenrantaa kuin metsiä pitkin. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto tarjoaa mahtavat puitteet luonnossa liikkumiseen, ja rantaraitti kutsuu pyöräilijää tutustumaan Espoon upeaan saaristoon ja rantoihin.

Hyötyliikuntaa sienimetsässä

Liikkujan viikon kunniaksi järjestämme sieniretken Kauniaisissa keskiviikkona 18.9. Lähde mukaan oppimaan sienistä ja luonnon monimuotoisuudesta asiantuntevan oppaan johdolla. Retken aikana tutustutaan metsän antimiin ja saadaan vinkkejä turvalliseen sienestykseen. Tämä on loistava tilaisuus yhdistää liikunta, oppiminen ja rentoutuminen raikkaassa ulkoilmassa.

Kokoonnumme Kasavuoren koulun koripallokentän luona osoitteessa Kauniaistentie 1 kello 16.30. Retki kestää noin 2,5 tuntia. Muista ottaa mukaan säänmukaiset varusteet, sienikori ja iloinen mieli. Tervetuloa mukaan liikkumaan, oppimaan ja nauttimaan syksyisestä metsästä!

Taloyhtiöiden energiailta – seminaari ja minimessut

Taloyhtiöiden energiailta pidetään 18.9. Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa klo 15.30–20.00. Tilaisuus alkaa minimessuilla, jolloin voi tutustua energia-alan toimijoihin. Puheenvuorot alkavat kello 17 ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen kertoessa EU-tason kuulumisia taloyhtiöihin liittyen. Muina aiheina puheenvuoroissa ovat taloyhtiöiden vihreät lainat ja kuinka energiaremontin onnistuminen varmistetaan huolellisella valmistelulla.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti pääkaupunkiseudun taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja isännöitsijöille sekä HSY:n energiaeksperttikurssin käyneille.

Lue lisää: Taloyhtiöiden energiailta: seminaari ja minimessut (ilmastoinfo.hsy.fi).

Taloyhtiön energiaekspertti – kurssi

Ilmastoinfo järjestää yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa taloyhtiön energiaekspertti -kurssin ja Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut -työpajan.

Kolmen illan Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi pidetään tiistaisin 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 17.30–19.00. Kurssi antaa valmiudet edistää pienempiä sekä suurempia energiansäästötoimia omassa taloyhtiössäsi. Kurssi-illat ovat verkko-opetuksena Teams-alustalla.

Lue lisää: Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi (ilmastoinfo.hsy.fi).

Isännöitsijän energialounas

Isännöitsijän energialounaat ovat sarja itsenäisiä verkkoluentoja, joissa alansa asiantuntijat kertovat keskeisistä energiatehokkuusaiheista.

12.9. Energiaremontin hankesuunnittelu – mitä, miksi, milloin
10.10. Energiatarkastus taloyhtiön energiatehokkuustyön pohjana
14.11. Energiakorttelit – alueelliset toimintamallit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Lue lisää: Isännöitsijän energialounas (ilmastoinfo.hsy.fi).

Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut – työpaja

Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut -työpaja pidetään Maunula-talossa Helsingissä 1.10. klo 17.30–20.30. Tervetulleita paikan päälle ovat kaikki asuinkunnasta riippumatta! Työpaja on keskusteleva ja käytännönläheinen. Esitelemme Ilmastoinfon materiaaleja, jotka ovat vapaasti otettavissa oman taloyhtiön käyttöön.

Lue lisää ja ilmoittaudu: Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut -työpaja Maunula-talossa (ilmastoinfo.hsy.fi).

Tilaisuudessa esiteltävät hankkeet:

• Espoo – Myötätuulta ja turbulenssia Espoon ilmasto- ja kestävyyskasvatukseen sekä Kestävä tulevaisuus
• Kirkkonummi -Kohti hiilineutraalia koulua
• Vantaa – VILKE – vantaalaista ilmasto- ja kestävyyskasvatusta
• Kauniainen – Resurssiviisas Grani: Granis resurssmarta grundskolor ja Resurssiviisaat Granin lukiot
• Helsinki – Kettu – Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa

Tervetuloa!

Valtakunnallisesti hankkeista voi lukea esimerkiksi täältä: www.oph.fi/fi/kehittaminen/kestavyyskasvatuksen-kehittamishanke

Taloyhtiöiden tueksi on keväällä luvassa useita maksuttomia koulutuksia, tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Alta löydät listauksen Ilmastoinfon, Helsingin taloyhtiöiden energianeuvonnan ja kaupunkien järjestämistä tilaisuuksista.

16.4: Pientalon sähköilta -webinaari

Sähkön hinta on kestopuheenaihe ja myös jatkuva päänvaiva monille pientaloasukkaille. Miten sähkön myynti- ja siirtohinnat muodostuvat, miten hintojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa, millainen sähkösopimus olisi järkevä juuri nyt, miten sähköä voisi helpoilla toimia säästää tai kulutusta jopa ohjata joustavasti hintojen kehityksen mukaan?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia HSY:n Ilmastoinfon ja Tampereen Ekokumppanit Oy:n järjestämässä maksuttomassa Teams-webinaarissa 16.4. klo 17.30-19.

Lue lisää: Pientalon sähköilta -webinaari (ilmastoinfo.hsy.fi)

22.4: Taloyhtiön lämmitysverkosto kuntoon -webinaari

Lämmityskauden ollessa lopuillaan on hyvä aika pysähtyä miettimään, kuinka hyvin taloyhtiön lämmitysjärjestelmä on toiminut ja pitääkö seuraavaa kautta varten tehdä säätöjä tai korjauksia.

Näitä asioita käsitellään HSY:n Ilmastoinfon webinaarissa 22.4. klo 17.30-19. Webinaari on maksuton ja se pidetään Teams-etäyhteydellä.

Lue lisää: Taloyhtiön lämmitysverkosto kuntoon -webinaari (ilmastoinfo.hsy.fi)

24.5: Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut -työpaja (max 34 osallistujaa)

Hallituksen energiaviestintätyökalut -työpajassa saat käyttöösi omaan taloyhtiöösi sopiviksi muokattavia sisältöjä (esim. viestinnän vuosikellon), jotka tukevat energiaremontin onnistumista ja sitouttavat asukkaat yhteisiin energiatehokkuustavoitteisiin.

Työpajassa tarjoamme käytännönläheisiä neuvoja ja konkreettisia viestintätyökaluja taloyhtiön energiaviestinnän parantamiseksi. Oppeja voi soveltaa myös taloyhtiön muuhun viestintään.

Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen energiaviestintätyökalut -työpaja Stoassa (ilmastoinfo.hsy.fi)

Muut tapahtumat

16.5: Matinkylän tavaravuokraamon avajaistapahtuma (taloyhtioklubi.fi), Espoo

Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot ovat alkaneet ja jatkuvat 31.5.2024 asti. Talkoita voivat järjestää kaikki kiinnostuneet, kuten asukkaat, yhdistykset, urheiluseurat, koulut tai vaikkapa kaveriporukat!

Talkoissa kerätään talven jäljiltä roskia luonnosta yleisiltä alueilta kuten metsiköistä, puistoista, rannoilta, puronvarsilta tai teiden pientareilta.

Toimi näin:

Kokoa talkooryhmä ja valitkaa siivottava alue sekä päivämäärä talkoille. Tämän jälkeen vastuuhenkilö ilmoittaa tiedot kaupungille tämän linkin kautta vähintään viikkoa ennen talkoita. Kauniaisten kaupunki lainaa talkooväelle jätesäkkejä ja roskapihtejä sekä huolehtii roskien poiskuljetuksesta.

Tervetuloa mukaan!

Kaupungin ympäristötoimi ja kunnossapitoyksikkö

Pääkaupunkiseudun opastetuilla luontoretkillä on tänä vuonna tarjolla 130 maksutonta retkeä keväästä syksyyn. Retket pääkaupunkiseudun luontokohteisiin on taas koottu kuntien yhteiseen luontoretkikalenteriin. Retket järjestetään kaupunkien ja Luontokeskus Haltian toimesta. Painettu versio kalenterista on Kauniaisissa jaossa kirjastossa ja kaupungintalon infossa. Kaikki retket ovat ilmaisia.

Kauniaisten retket
Ympäristötoimi järjestää taas tänä vuonna kymmenen eri luontoretkeä eri puolelle kaupunkia. Thurmaninpuiston linturetkellä liikutaan rauhalliseen tahtiin ja retki sopii erinomaisesti myös liikuntarajoitteisille. Voit tutusta lepakoiden ihmeelliseen maailmaan, osallistua ötökkäsafariin tai nauttia alkukesän kukkaloistosta. Jos lähiruoka kiinnostaa, tule silloin villiyrtti- tai sieniretkelle. Kasavuoren metsäalue hienoinen kallioineen on oiva retkeilykohde ja haluamme retkien kautta esitellä alueen geologiaa, kääpiä ja lintuja pääkaupunkiseudun asukkaille. Syksyn kynnyksellä on aika hiljentyä ja ammentaa voimaa metsästä ”Voimaannuttava metsä” –retken aikana.

Tervetuloa tutustumaan Kauniaisten luontoon!

Tutustu pääkaupunkiseudun vuoden 2024 luontoretkikalenteriin sekä Kauniaisten retkiin tämän linkin kautta.

Liity mukaan kahvitilaisuuteen kaupungintalolla 27.3. klo 14–14.30, jolloin tarjoamme herkullisia ja reiluja Reilun kaupan banaaneja, suklaata sekä kahvia ja teetä.

Tilaisuus on avoin Kauniaisten henkilöstölle ja asukkaille (ei ennakkoilmoittatumista).

Reilun kaupan kansalaistoiminnan asiantuntija Jatta Makkula pitää tilaisuuden aikana lyhyen puheen, jossa pääset oppimaan lisää Reilun kaupan toiminnasta ja merkityksestä.

Nähdään juhlapäivänä kaupungintalolla!

Lue lisää mitä arvonimi Reilun kaupan kaupunki tarkoittaa: Kauniainen on vuodesta 2019 ollut Reilun kaupan kaupunki

Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi antaa sinulle valmiudet edistää pienempiä sekä suurempia energiansäästötoimia omassa taloyhtiössäsi.

Koulutuksessa opit perusasioita taloyhtiön energiatehokkuudesta, saat runsaasti käytännön vinkkejä ja kuulet kokemuksia energian säästämisestä. Maksuton kurssi tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla taloyhtiössä voi säästää sekä energiaa että rahaa. Teorian lisäksi tarjolla paljon käytännön tietoa.

Kolmen illan koulutuskokonaisuus pidetään tiistaisin 27.2., 12.3. ja 26.3. klo 17.30–19.00. Koulutus järjestetään webinaarina etäyhteyksiä hyödyntäen..

Lue lisää ja ilmoittaudu tämän linkin kautta.