Syksyllä 2022 toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen tutkimushanke, jossa tarkasteltiin kaupunkilaisten ympäristöasenteita. Kyselyssä kartoitettiin yleisiä ympäristöasenteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia asenteita, näkemyksiä kaupunkikehityksestä ja liikennepolitiikan keinoista, ympäristökäyttäytymisestä ja luonnossa liikkumisesta sekä arvioita lähiympäristön tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista ympäristöön.

Kauniainen ja Espoo osallistuivat tällä kertaa ensimmäistä kertaa tutkimukseen, edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2017. Kysely lähetettiin 8100 hengen suuruiselle satunnaisotokselle pääkaupunkiseudun 18–79-vuotiaille asukkaille, näistä 600 oli kauniaislaisia. Vastausosuus koko seudulla oli 25 prosenttia, Kauniaisten vastausprosentti oli kaikista kaupungeista korkein eli 36 % (217 henkilöä). Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperilomakkeella tai netissä.

Kesällä 2023 valmistuneesta tutkimusraportista käy ilmi, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnän tärkeydestä oli seudun asukkailla korkealla tasolla ja parantunut edellisestä tutkimuskerrasta.

Suurin osa asettaisi ympäristönsuojelun talouskasvun edelle – huoli ilmastonmuutoksesta kärjistynyt ahdistukseksi etenkin monilla nuorilla

Yleisesti ottaen vastaajien asenteet olivat varsin ympäristömyönteisiä. Kolme neljästä asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu jonkin verran kärsisi. Toisaalta enemmistö katsoi myös, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Vastauksien perusteella pääkaupunkiseudun asukkailta löytyy myös uhrausvalmiutta: lähes 80 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesien- tai luonnonsuojeluun ja noin 70 prosenttia, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Veroja oltaisiin melko valmiita maksamaan lisää, jos ne käytettäisiin erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, vesiensuojeluun ja luonnonsuojeluun. Sen sijaan meluntorjunta ja ilmansaasteet eivät olleet yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja.

Näiden asenteiden taustalla on väestön vahva huolestuneisuus etenkin globaaleista ympäristöongelmista. Vähintään 80 prosenttia kyselyvastaajista oli vähintään melko huolestunut ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuutoista ja maailman metsien tuhoutumisesta.

Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta seurauksineen on etenkin nuorissa ikäryhmissä kärjistynyt ilmastoahdistukseksi. Kyselyyn osallistuneista 46 prosenttia vastasi tuntevansa usein ahdistusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleisintä ilmastoahdistus oli nuorilla naisilla (70 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ja vähäisintä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä (runsas kolmannes).

Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä autotekniikan kehitys nähdään liikenteen ympäristöongelmien ratkaisuina

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ympäristösyistä sai hyväksynnän suurelta enemmistöltä (lähes 80 prosenttia). Myös autotekniikan kehitystä pidettiin tärkeänä keinona ratkaista liikenteen ympäristöongelmia. Yleisesti kannatettiin myös verotuksen käyttöä ohjauskeinona, jotta vähäpäästöiset autot sekä pyöräily yleistyisivät.

Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli jonkin verran heikentynyt viidessä vuodessa. Noin 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia. Myös usko autotekniikan kehityksen mahdollisuuksiin tässä asiassa oli jonkin verran heikentynyt.

Viheralueiden saavutettavuudelle ja laadulle kiitosta

Tutkimuksen mukaan ulkoilu kodin lähellä olevilla luontoalueilla oli erittäin yleistä ja yleistynyt vuodesta 2017. Lähes kaikki vastaajat liikkuivat lähipuistoissa ja -luonnossa vähintään viikoittain ja 40 prosenttia jopa päivittäin. Myös läheiset vesistöt koettiin yleisesti tärkeinä vapaa-ajanvieton kannalta.

Asukkaiden arvioiden mukaan viheralueiden saavutettavuus ja laatu sekä ilmanlaatu olivat keskimäärin hyvällä kannalla kaikissa seudun kaupungeissa. Viheralueiden riittävyyden tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ympäristön siisteyden arvioi noin puolet vähintään melko hyviksi. Päävastuun siististä ympäristöstä nähtiin selkeästi olevan asukkailla. Vain 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaat eivät ole päävastuussa siististä ympäristöstä. Noin puolet uskoi, että omat valinnat merkitsevät ilmanlaadussa, sekä omassa altistumisessa ilmansaasteille että ilman saastuttamisessa, kun taas noin 30 prosenttia oli vastakkaista mieltä.

Luonnonläheistä lähimetsää toivottiin hyvin yleisesti kaikissa kaupungeissa. Nykyistä hoidetumpaa lähimetsää kaivattiin useimmin Vantaalla, eli 33 % ja harvimmin Kauniaisissa, 20 %.

Kasvisruuan suosiminen ja lentomatkailun välttäminen yleistyneet

Ympäristöystävällisten käyttäytymismuotojen yleisyys vaihteli. Hävikkiruuan minimointia ja energiaa säästävää pyykinpesua harjoittivat lähes kaikki vastaajat. Myös lämpimän veden säästäminen, sähköä säästävien laitteiden valitseminen ja pidättyvyys uuden tavaran hankinnassa olivat varsin yleisiä tapoja. Suurin muutos edelliseen tutkimukseen oli, että kasvisruuan suosiminen ja varsinkin lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä olivat saaneet aiempaa enemmän kannatusta.

Kyselyä on jo hyödynnetty kauniaislaisten koulujen kestävyyskasvatuksen hankkeiden kyselyn kysymysten muotoilussa siten, että osa kysymyksistä on samoja kuin tässä kyselyssä. Näin saamme myös lasten ja nuorten näkemyksiä ympäristöasenteista kunnassa. Tämän lisäksi aineistoa tullaan hyödyntämään ympäristötoimen ja erityisesti toimialojen päästövähennystoimenpiteiden suunnittelutyössä, viestinnässä sekä asenteiden seurantatyössä.

Lataa `Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022´-raporttia tästä.