Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun ns. alueelliset (suorat) ilmastopäästöt. Laskennassa ei siis huomioida kulutushyödykkeiden, kuten tavaroiden, ruuan tai rakennustuotteiden välillisiä, ns. epäsuoria päästöjä.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskusuunnassa, mutta vuonna 2022 seudun suorat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat lähes 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja olivat yhteensä noin 4,44 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (jäljempänä CO2-ekv). Päästöt kasvoivat jokaisessa pääkaupunkiseudun kunnassa: Helsingissä 11, Espoossa kahdeksan ja Vantaalla neljä ja Kauniaisissa kuusi prosenttia.

Kauniaisten kokonaispäästöt olivat vuonna 33 200 tonnia CO2-ekv. Kaupungin asukaskohtaiset suorat kasvihuonepäästöt olivat 3,2 tonnia CO2-ekv. Vuoteen 1990 verrattuna kaupungin kokonaiskasvihuonepäästöt olivat laskeneet -28 %. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kasvun syynä oli kaukolämmön tuotannon päästöjen lisääntyminen. Lämmöntuotannon päästöjen kasvu oli seurausta maakaasun tuonnin loppumisesta Venäjältä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Maakaasun käyttöä korvattiin kivihiilellä ja öljyllä.

Kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt

Pääkaupunkiseudun kaupunkien virallisissa päästötarkasteluissa ei siis vielä tällä hetkellä ole mukana ns. epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä.

Kauniainen on selvittänyt kauniaislaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt ensimmäistä kertaa. Laskenta toteutettiin osana KULMA-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Kauniaisten lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa. Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Laskentaa varten kehitettyä laskentamallia tarkennettiin entisestään, kun rakentamisen päästöihin sisällytettiin muun muassa uusien katujen ja teiden sekä siltojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Laskennassa tarkasteltiin myös mökkeilyn ja mökkeilijöiden vaikutuksia kulutuksen päästöihin. Laskennassa kasvihuonekaasuista ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

Kauniaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 8,49 tonnia CO2-ekv asukasta kohden. Sitran selvityksen mukaan, globaalisti kestävän tavoitetason tulisi olla noin 2,5 tonnia CO2-ekv henkeä kohden vuoteen 2030 mennessä ja 2050 mennessä vain noin 0,7 tonnia.

Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat useissa kunnissa ruoka sekä energiankulutus.

Tutustu Kauniaisten KULMA2 -hankkeen raporttiin tästä>

Lähde: Kauniaisten kaupunki

Kolme suurinta päästölähdettä pääkaupunkiseudulla olivat lämmitys (57 %), liikenne (26,2 %) sekä kulutussähkö (12,4 %). Kauniaisten osalta päästöjakauma oli

– lämmitys 61,1 %

– liikenne 26,2 % (0 % v. 2021*)

– sähkönkulutus 9,9 % (-13 % v. 2021)

Kauniaisten osalta suurin kulutusperäinen päästölähde oli tavarat ja palvelut jossa kauniaislaisten päästöt, 3,24 tonnia CO2 -ekv/asukas, olivatkin seurantakuntien- ja kaupunkien korkeimmat. Toiseksi korkein luku oli Helsingillä, 1,83 tonnia CO2 -ekv./asukas. Content Goes Here