Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Lämpötila nousee kaikilla vuodenajoilla, ja erityisesti talvella vesisateet yleistyvät. Talvisin sade tulee yhä useammin vetenä, samalla kun pilvisyys lisääntyy ja ilmankosteus kohoaa. Jäätävien sateiden esiintyminen kasvaa. Lumi- ja jääpeitekaudet lyhenevät, ja sekä lumen että roudan määrä vähenee. Näillä muutoksilla on erityisen suuri vaikutus liikenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin, terveyteen sekä ympäristöön ja luontoon.
- Hellejaksot muuttuvat yhä yleisemmiksi, kestoltaan pidemmiksi ja voimakkaammiksi. Lämpötilojen nousu ylittää ajoittain sekä ihmisten että luonnon sietorajat, mikä kuormittaa erityisesti rakennuksia ja infrastruktuuria sekä haavoittuvien ryhmien terveyttä. Näillä muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia muun muassa rakennettuun ympäristöön, terveyteen, luontoon ja myös liikenteeseen.
- Talvisin lämpötila sahaa yhä useammin nollan ylä- ja alapuolella, mikä lisää liukkauden riskiä ja edistää rakenteiden rapautumista pakkasessa. Samalla räntäiset ja loskaiset kelit yleistyvät. Nämä kuormittaa erityisesti liikennettä, terveydenhuoltoa ja vesijärjestelmiä, sekä myös rakennuksia ja muita rakenteita.
- Erityisesti kesän kuivuuden lisääntyvät ja maaperän pintakerros kuivuu sekä vesistöjen vedenpinta laskee. Tämä vaikuttaa erityisesti kastelun tarpeeseen ja pohjaveden saatavuuteen sekä monipuolisesti terveyteen, ympäristöön ja luontoon.
- Rankkasateiden voimakkuus kasvaa ja samalla myös tulvariskit kasvavat. Hulevesitulvat yleistyvät ja eroosion riski kasvaa. Lisäksi ravinteiden ja taudinaiheuttajien huuhtoutuminen lisääntyy. Vaikutuksia on laajoja ja ne ketjuuntuvat. Tämä kuormittaa ja haavoitta monia toimialoja, kuten liikennettä, rakennettua ympäristöä ja infraa, pelastusalaa, terveyttä sekä jätealaa.
- Ekosysteemimuutokset ovat isoja ja vaikuttavia, sillä pienikin muutos ilmastossa vaikuttaa ekosysteemeihin ja tuo lajimuutoksia. Luontotyypit, eliöyhteisöt ja lajit muuttuvat levinneisyydeltään. Biologinen perustuotanto todennäköisesti lisääntyy. Tämä vaikuttaa erityisesti siis luontoon ja ympäristöön, mutta myös laajemmin maa- ja metsätalouteen sekä esimerkiksi matkailualaan. Vaikutukset näkyvät myös hyvinvoinnin ja terveyden puolelle esimerkiksi lisääntyvinä allergioina ja uusina taudinaiheuttajina, mutta todennäköisesti myös mielenterveyden palveluiden lisääntyneenä kasvuna.
- Lisääntyvä kosteus ja lämpötilan nousu on monille taudinaiheuttajille ja tuholaisille eduksi. Sienitaudit, hyönteistenleviäminen ja erilaiset tuholaiset leviäminen vaikuttavat terveyteen, rakennettuun ympäristöön ja muun muassa vesihuoltoon. Vesistöjen mikrobiologinen laatu heikkenee.
- Helteet ja kuivuus lisäävät palojen riskiä niin mastossa kuin rakennuksissakin. Palot aiheuttavat monenlaista vaaraa ja riskiä sekä omaisuudelle, että ihmisille ja muille eliöille. Lisäksi ilmanlaatu heikkenee tilapäisesti. Vaikutukset näkyvät erityisesti terveydessä, pelastustoimessa, rakennetussa ympäristössä ja luonnonympäristössä.
- Myrskyjen määrän ja voimakkuuden ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa luontoalueiden lisäksi rakennetun ympäristön potentiaaliseen vahingoittumiseen. Erilaiset tapaturmat ja hengenvaarat voivat lisääntyä ja vaikuttaa myös energian saantiin, liikenteeseen ja ICT-palveluihin.
- Myös muualla maailmalla tapahtuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat täällä paikallisesti moninaisten vaikutusketjujen kautta. Erilaiset talouden arvo- ja toimitusketjut voivat katketa ja monien tuotteiden ja palveluiden hinnat nousta. Vaikutukset heijastuvat myös huoltovarmuuteen, joka heikkenee, säätelyn muutoksiin sekä ihmisten ja eläinten muuttoliikkeisiin. Elinkeinot, teollisuus, energia ja matkailu-ala ovat monenlaisille vaikutuksille alttiina. Vaikutuksia nähdään myös varmasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä sivistyksen ja vapaa-ajan aloilla. Heijastevaikutusten ennakointi on hyvin vaikeaa.